Ruoan laatu ja digitalisaatio - missä mennään?

Tänä keväänä julkaistun Suomalaisen ruoan laatukirjan kirjoittajat pohtivat, voisiko laatu olla suomalaisen ruoan vientivaltti. Ruoan laadun takeena pidetään kotimaisuutta, mutta riittääkö se? Esittelemme tässä muutamia esimerkkejä digitalisaation elintarviketeollisuudelle tarjoamista mahdollisuuksista. 

Ruoan laatu muodostuu useista eri tekijöistä. Eri ihmisille laatu voi tarkoittaa eri asiaa. Siinä missä yksi arvioi ruoan laatua maun perusteella, on ruoan ympäristövaikutukset toiselle merkityksellisempi. Ruoan laatutekijöitä ovat tietysti myös ulkonäkö, rakenne sekä kemiallinen ja mikrobinen koostumus. Ruoan laatua ei meillä päin useinkaan arvioida ruoan syötävyyden perusteella, sillä moni suomalainen pitää ruoan turvallisuutta itsestään selvänä. Vaikka ruoka Suomessa pääsääntöisesti onkin turvallista syötäväksi, voi ruoan laadussa eri valmistajien välillä olla suuriakin eroja.

Suomessa elintarvikkeiden laatua edistää ja valvoo Ruokavirasto. Ruokaviraston tavoitteena on turvata kotimainen korkealaatuinen ruoantuotanto kestävällä tavalla. Viranomaisvalvonta takaa kuitenkin vain laadullisen minimitason ja laatua arvostavat elintarvikeyritykset pyrkivätkin vastaamaan kuluttajien toiveisiin selkeästi lainsäädännön vaatimaa laatutasoa korkeammilla laatukriteereillään. Laatu voi hyvinkin olla erinomainen suomalaisen ruoan vientivaltti. Ruoan laadun parantamisessa ja valvonnassa voidaan hyödyntää tietojärjestelmiä sekä erilaisia laitteita. Digitalisaation avulla ruoantuotannon turvallisuutta ja laatua voidaan ylläpitää ja kehittää entisestään. Alla muutama esimerkki digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista elintarviketeollisuudelle.

Elintarvikkeiden seuranta

Elintarvikkeiden toimitusketjun seuranta on tuoteturvallisuuden takaamiseksi ehdottoman tärkeää. Mikäli ongelmia ilmenee on ruoan alkuperä tarvittaessa selvitettävä nopeasti. Kuluttajien on myös voitava luottaa ainesosaluettelon paikkansapitävyyteen esimerkiksi ravitsemuksellisten vaatimusten kuten kasvissyönti tai allergeenien osalta.

Ruoan matka pellolta pöytään on usein hyvin monimutkainen ja vain pieni osa kuluttajien hankkimista elintarvikkeista tulee suoraan tuottajalta. Useimmiten ruoka kulkee tuottajalta elintarviketehtaan kautta kauppojen jakelukeskuksiin ja sieltä kauppojen hyllyille. Tietojärjestelmien ja IoT-laitteiden avulla tuotteiden liikkeet voidaan tallettaa automaattisesti ja alkuperätieto on nopeasti löydettävissä tarpeen tullen.

Seurantalaitteiden avulla tietoa tuotteiden liikkeistä voidaan helposti seurata niin sisätiloissa kuin pitkilläkin matkoilla. Seurantalaite on edullinen ja kestävä vaihtoehto esimerkiksi kuljetuksen seurantaan ja varastoinventaarioon.

Tuotantoeläinten valvominen

Perinteisesti tuotantoeläinten hyvinvoinnin valvonta perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden kuten eläinlääkäreiden ja viranomaisten tekemiin tarkastuksiin. Nämä tarkastuskäynnit eivät kuitenkaan ole riittäviä varmistamaan eläinten hyvinvoinnin päivittäistä toteutumista. Vaikka suurin osa tiloista noudattaa eläintenpidon määräyksiä hyvin ja parhaimmat paljon minimivaatimuksia paremmin, ilmenee toisinaan valitettavia poikkeuksia. Laiminlyönnit muodostavat riskin brändiarvolle. Uutisista saamme valitettavasti silloin tällöin lukea räikeistäkin ylilyönneistä.

Digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää apuna eläinten hyvinvoinnin seuraamisessa. Kokonaan eläinten hyvinvoinnin valvontaa ei voida ulkoistaa koneille, mutta tietojärjestelmien avulla voidaan helposti täydentää ihmisten tekemää valvontaa. Järjestelmän etuna on, että se pystyy valvomaan eläimiä 24/7 ja analysoi eläinten tilaa nopeasti ja luotettavasti. Järjestelmät voivat luoda automaattisesti hälytyksiä, tuottaa raportteja eläintenpitäjille sekä auttaa tuotannon optimoinnissa.

Ilmastovaikutusten mittaaminen

Suurin osa ruoan hiilidioksidipäästöistä aiheutuu alkutuotannossa ja eritoten rehutuotannossa. Tarkkoja lukuja eri ruokien hiilijalanjäljistä on huonosti tarjolla. Useimmiten ruoan hiilijalanjälki lasketaan alkuperämaan ja ruokalajin keskimääräisten päästövaikutusten perusteella. Ei kuitenkaan ole yhdentekevää juoko tehotuotettua maitoa vai luomumaitoa tai syökö kasvihuoneessa viljeltyjä vihanneksia vai avomaalla kasvatettuja.

Hiilidioksidipäästöjen laskeminen manuaalisesti on aikaa vievää puuhaa. Kuluttajia varten on kehitetty useita hiilijalanjälkilaskureita, joilla saa suuntaa-antavia arvioita eri ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista. Esimerkiksi S-ryhmän kehittämällä laskurilla voi arvioida omien ruokavalintojensa hiilijalanjälkeä. Eri toimijoiden laskentakäytännöt myös poikkeavat toisistaan, mikä tekee vertailuista epäluotettavia. Jos laskenta muutetaan automaattiseksi, voidaan työmäärää lisäämättä saada lisätietoa mm. rehuvaihtoehtojen vaikutuksista päästöihin. Mittauksia voidaan tehdä esimerkiksi kaasuanalysaattoreilla, jotka mittaavat metaani- ja hiilidioksidipäästöjä.

Älypakkaukset

Tarjoamistaan hyödyistä huolimatta älypakkausten käyttö on vielä verrattain vähäistä. Älypakkauksilla voidaan parantaa elintarviketurvallisuutta, vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia ja lisätä pakatun tuotteen houkuttelevuutta. Älykkäiden pakkausten avulla voidaan mm. seurata ja analysoida tuotteen laatua sekä jakaa tietoa käyttäjille reaaliajassa. Tällä tavoin voidaan vähentää ruokahävikkiä ja parantaa asiakastyytyväisyyttä.

Elintarvikkeiden laatua mittaavat testit suoritetaan pääsääntöisesti tuotannon aikana ja ennen toimitusta. Useimmissa tapauksissa vastaavaa valvontaa ei kauppaan toimittamisen jälkeen enää ole. Älykkäät pakkaukset paikkaavat tämän aukon, koska ne pystyvät seuraamaan ja arvioimaan elintarvikkeen laatua aina kuluttajalle asti. 24/7 tarkkailu ei pelkästään minimoi tarpeetonta ruokahävikkiä, vaan myös suojaa kuluttajia mahdolliselta ruokamyrkytykseltä, maksimoi elintarviketeollisuuden tehokkuuden ja parantaa jäljitettävyyttä.

Suomalaisen ruoan laatukirja

Empirica haluaa osaltaan tukea suomalaisen ruoan laatukehitystä ja on ollut mukana rahoittamassa Suomalaisen ruoan laatukirja -hanketta. Kirjasta voit lukea lisää suomalaisen ruoan laadusta ja tulevaisuudesta muistakin kuin teknisestä näkökulmasta.

Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta. Kirjan myös ostaa samasta osoitteesta.