Teknologia vanhustenhoidossa: hyöty vai rasite?

Suomi on hyvinvointiteknologiassa maailman kärkeä. Teknologiaa tarjotaan ratkaisuksi lähes ongelmaan kuin ongelmaan, niin kuinm myös vanhustenhoitoon. Ovatko teknologian tuomat hyödyt hyvinvointiin kuitenkaan niin merkittäviä kuin väitetään? Tuoko teknologia todellisuudessa positiivista hyötyä vai onko se vain rasite?

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
hyvinvointiteknologia

Vanhustenhoidon ongelmat

Vaikka Suomi on hyvinvointiteknologiassa maailman kärkimaita, niin vanhustenhoidossa parannettavaa riittää. Alkuvuodesta 2019 ympärivuorokautisessa hoidossa paljastui vakavia ongelmia. Osa ongelmista juontaa juurensa kiireestä, mutta ikävä kyllä joissakin hoitolaitoksissa myös työntekijöiden tai johdon välinpitämättömyydestä. Huonosta laadusta on melkeimpä tullut standardi. 

Tulostavoitteiden mukaantulo on johtanut erilaisten mittareiden käyttöön. Vaikka mittarit sinällään kuuluvat liiketoimintaan, voi mittareiden kapeakatseinen seuraaminen myös johtaa harhaan. Silloin se tärkein eli mielekkään elämän tarjoaminen vanhuksille unohtuu.

Vanhuspalvelulakiin kirjattavalla uudella hoitajamitoituksella pyritään korjaamaan osa havaituista epäkohdista. Hoitajapula tosin hankaloittaa hoitajamäärän kasvattamista eikä pelkkä hoitajamäärän kasvattaminen tietenkään ole tae korkealaatuiselle hoidolle. 

Tämän lisäksi tarvitaan muitakin keinoja. Hallitus on nimennyt teknologian yhdeksi keinoksi vanhustenhoidon laadun parantamiseen. Teknologiaa hyödynnetäänkin jo paljon hoitotyössä, mutta kokemukset eivät aina ole olleet positiivisia.

Hyvinvointiteknologian käyttö vanhustyössä

Ikääntyneille suunnattua teknologiaa on runsaasti saatavilla. Osa on tarkoitettu heille itselleen arkea helpottamaan ja osa hoitolaitoksissa käytettäväksi, työn tueksi.

Kotona käytettävän teknologian avulla ikäihmiset voivat asua pidempään omassa kodissaan. Erilaiset turvalaitteet kuten turvarannekkeet ja hälyttimet luovat turvallisuuden tunnetta niin käyttäjälle itselleen, hänen hoitajalle kuin omaisillekin. Videoyhteyden välityksellä ikäihmiseen voidaan olla yhteydessä ilman paikan päällä käyntiä.

Hoitohenkilöstön saatavuutta voidaan lisätä muun muassa korvaamalla valvontaa digitaalisella seurannalla. Raskaita töitä helpottamaan on kehitetty erilaisia nostamisen apuvälineitä ja robotteja. Älylattia tunnistaa muun muassa sängystä putoamisen tai huoneesta poistumisen.

Pääasiassa teknologian avulla pyritään vähentämään fyysistä kuormitusta, lisäämään turvallisuutta sekä parantamaan työn tuottavuutta. Teknologian tulisi toimia hoitajien apulaisena ja vapauttaa heidän aikaansa tärkeämpiin tehtäviin. Toimivien, käyttötarkoitukseensa sopivien järjestelmien avulla voidaan parantaa hoitotyön laatua sekä vähentää kuormittumista.

Teknologian hyödyntämisen nurja puoli

Vaikka teknologiasta voi olla paljon apua hoitotyössä, voi se myös muodostua rasitteeksi. Pahimmassa tapauksessa kuormittavaa hoitotyötä tekevää kuormitetaan lisää jos jonkinlaisella uudella innovaatiolla. Ihmisläheiseen työhön hakeutunut saattaa yhtäkkiä huomata käyttävänsä enemmän aikaa koneiden kuin ihmisten kanssa.

Arja Rytkösen väitöskirjaa varten tekemään kyselyyn vastanneista hoitajista enemmistö oli sitä mieltä, että teknologialla yritetään liiaksi korvata ihmisten vuorovaikutusta. Teknologian ei koettu tuovan lisäaikaa asiakkaiden parissa toimimiseen.

Sama pätee kotihoidossa. Iäkkään sosiaaliset kontaktit voivat olla jo ennestääkin vähäisiä ja voivat vähentyä entisestään etäkommunikointia käytettäessä. Teknologia ei voi koskaan korvata toisen ihmisen läheisyyttä.

JHL:n ja Tampereen yliopiston vanhustyön digitalisaatiota käsittelevässä selvityksessä lähes 70 prosenttia koki teknologian käytön lisäävän aika paineita, eikä vähentävän niitä. Yhtä moni sen sijaan mainitsi teknologian aiheuttavan viivytyksiä työnteossa. Ei siis tarvitse ihmetellä, miksi käyttäjät usein vastustavat uuden teknologian käyttöönottamista.

Teknologiaa ei kannata ottaa käyttöön vain sen itsensä takia tai koska kilpailijatkin ottavat. Teknologian valinnassa tulisi aina kuunnella ensisijaisesti käyttäjää oli se sitten hoitaja, omainen tai ikäihminen itse. Tällöin voidaan varmistua järjestelmän tarkoituksenmukaisuudesta. Teknologian ei koskaan pitäisi olla rasite, vaan sen tulisi oikeasti auttaa käyttäjää suoriutumaan toimistaan sujuvammin, ja näin ollen helpottaa elämistä. 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
machine vision application

Case: Kustaankartano - Ikääntyvien elämänlaadun parantaminen digiratkaisulla

Olemme Empiricalla olleet toteuttamassa vanhustenhoidon parantamista digitaalisten ratkaisujen avulla. Toteutimme Helsingissä sijainneelle palvelukeskus Kustaankartanolla konenäkösovelluksen, joka valvoo muistisairaiden ulkoilua ja tekee hälytyksiä tarvittaessa. Uusi teknologia,  automatisoitu valvonta vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa hoitotyöhön sekä lisää asukkaiden ulkoilun turvallisuutta.

Lue lisää Empirican palveluista

konenäkö

Konenäkö

Konenäkö pyrkii automatisoimaan tehtäviä, jotka perustuvat näkemiseen. Tyypillisimpiä hyödyntämiskohteita ovat automaattinen kohteiden tai tapahtumien tunnistus, prosessien ohjaaminen sekä navigointi.

Etätyö

Etätyö työkalut

11 etätyöläisen arkea helpottavaa työkalua Microsoftilta

Koronakriisi on lisännyt on lisännyt huimasti etätyöntekijöiden määrää. Oikeat etätyövälineet auttavat hoitamaan työt entiseen malliin, vaikka ei toimistolla istutakaan. Kokosimme tähän Microsoftilta 11 etätyötä helpottavaa työkalua.