Digitalisaation haitat ja hyödyt

Miten digitalisoida vastuullisesti?

Digitalisaatiolla voidaan edistää kestävää kehitystä, mutta osaltaan se toimii myös kestävän kehityksen esteenä. Olemmeko menossa ojasta allikkoon, kun digitalisoimme palveluita vauhdilla? Vai onko digitalisaatiosta maailman pelastajaksi?

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Digitalisaatio kestävä kehitys

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom julkaisi alkukuusta selvityksen nousevien ICT-teknologioiden vaikutuksista ympäristön muutokseen. Selvityksessä todetaan, että erityisesti tekoäly, algoritmit, koneoppiminen, robotiikka ja autonomiset järjestelmät voivat merkittävästi edistää yhteiskunnan toimintojen kestävää kehitystä, sillä näillä teknologioilla voidaan mm. parantaa energiankulutuksen tehokkuutta.

 

Kuten selvityksessäkin mainitaan, kestävä kehitys tarkoittaa kuitenkin ympäristöystävällisyyden lisäksi myös yhteiskunnallista ja taloudellista vastuullisuutta. Onko digitalisaatiosta maailman pelastajaksi, jos tarkastellaan myös yhteiskunnallista ja taloudellista vastuullisuutta?

Digitalisaation haitat yhteiskunnalle

1. Elektroniikkatuotannon epäeettisyys

Digitalisaation aiheuttamat yhteiskunnalliset haitat alkavat jo elektroniikkatuotannossa. Elektroniikan valmistuksessa käytetään useita eri metalleja ja muovia. Useimmiten kehitysmaissa sijaitsevilla kaivoksilla työolosuhteet ovat surkeat ja lapsityövoiman käyttö on yleistä. Toimintaa jatketaan vain, koska kaivoksista saatavat tulot ovat elintärkeitä köyhille maille. Myös elektroniikan valmistus tapahtuu enimmäkseen halvan työvoiman maissa, joissa työolosuhteet ovat mitä ovat.

2. Teknologian väärinkäytökset

Teknologian käyttö lisää väärinkäytöksiä, sillä teknologiaa ei aina käytetä siten kuin alkuperäinen kehittäjä on suunnitellut sitä käytettäväksi. Tämä voi johtaa esimerkiksi kuvien väärentämiseen, valeuutisiin, luottokorttien väärinkäytöksiin, piratismiin tai yksityisyydensuojan heikkenemiseen. Esimerkiksi digitalisaation mahdollistama disinformaation levittäminen heikentää luottamusta instituutioihin, digitaaliseen ja perinteiseen mediaan sekä vahingoittaa demokratiaa vaikeuttamalla faktoihin perustuvien päätöksien tekemistä. Disinformaatio helposti polarisoi keskusteluja ja luo jännitteitä sekä heikentää mielipiteen- ja sananvapautta.

3. Digitaalinen kuilu

Epätasa-arvoiset mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa ovat muodostaneet digitaalisen kuilun, jonka muodostuminen alkaa jo lapsuudessa. Digitaalisella kuilulla tarkoitetaan epätasa-arvoista pääsyä esimerkiksi internetiin. Kahtiajaon takia kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia oppia käyttämään uutta teknologiaa, mikä heikentää digitaalisten sovellusten hyödyntämismahdollisuuksia. Kun suuri osa palveluista on digitalisoitu, asettaa esimerkiksi internetyhteyden puuttuminen tai puutteelliset tietokoneenkäyttötaidot ihmiset eriarvoiseen asemaan.

4. Ennakkoluuloiset algoritmit

Algoritmit ylläpitävät epätasa-arvoa, sillä ne perustuvat olemassa olevaan dataan, ja jos tämä data on vääristynyttä, pitää algoritmi yllä samaa vääristymää. Kun tämä tekniikka tekee päätöksiä puolestamme, päättää mitä mainoksia meille näytetään tai seuloo parhaat kandidaatit työpaikkaan, niin tasa-arvo ei etene. Ihmisten asenteet muuttuvat ajan myötä, mutta jos algoritmien opettamiseen käytetään vanhaa dataa, ei muutosta niiden toiminnassa tapahdu. Kaiken lisäksi algoritmien toiminta on harvemmin läpinäkyvää, joten nämä vääristymät eivät näy käyttäjälle.

Digitalisaation haitat ympäristölle

1. ICT-alan kasvava energiankulutus

ICT-ala on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Alan energiankulutuksen osuuden arvioidaan seuraavan 10 vuoden aikana nousevan jopa 50 prosenttiin koko maailman energiankulutuksesta. Kuulostaa huolestuttavalta.

 

Pääosa energiankulutuksesta aiheutuu laitteiden ja verkon käytöstä. Jo pelkästään yhden sähköpostin lähettäminen aiheuttaa 4 g hiilidioksidipäästöjä. Ja kun viestiin lisätään mukaan vielä liite, ovatkin päästöt jo yli 10 kertaiset. Tätä harvemmin tulee miettineeksi sähköpostia lähettäessään. Vertailun vuoksi yhden kopiopaperin hiilijalanjälki on 4 g CO2 ja suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki 10 000 kg CO2/vuosi.

 

Vaikka teknologian kehittyminen useimmiten pyrkii tehostamaan energian käyttöä, toisinaan uusi teknologia kuluttaakin aiempaa enemmän kuten 4G-verkoista 5G-verkkoon siirtyminen tekee. Samoin lisääntyvä datan määrä ja monimutkaisempien algoritmien vaatima laskentatehon kasvu lisää energiankulutusta.

2. Ympäristöä vahingoittava elektroniikan valmistus

Elektroniikan valmistuksessa käytetään useita eri metalleja sekä muovia. Elektroniikan raaka-aineiden uusiokäyttö on vielä hyvin vähäistä ja suurin osa metalleista louhitaankin edelleen kaivoksista. Louhinta kuluttaa runsaasti vettä ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä tuottaa radioaktiivista jätettä saastuttaen ympäristöä.

3. Elektroniikan uusiokäytön haasteet

Elektronisten laitteiden elinkaaren lopussa päästöjä syntyy vielä elektroniikan hävittämisestä tai uusiokäytöstä. Elektroniikan metallien uusiokäyttö on haastavaa, sillä osat ovat pieniä ja sisältävät laitetta kohti vain pieniä määriä metalleja. Uusiokäyttö kuluttaa energiaa, mutta on silti huomattavasti järkevämpää kuin elektroniikan vieminen kaatopaikalle. Uusiokäytön energiankulutus on suoraan pois louhinnassa tarvittavassa energiankulutuksesta, ja vähentää siis koko elinkaaren aikana kulutetun energian määrää. Lisäksi elektroniikka sisältää haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, jotka aiheuttavat vaaraa niin ympäristölle kuin ihmisillekin.

Digitalisaation hyödyt yhteiskunnalle

1. Digitaaliset maksut

Kahdella miljardilla ihmisellä maailmanlaajuisesti ei ole pääsyä pankkitiliin tai mahdollisuutta saada lainaa. Tällä on merkittävä vaikutus maailmantaloudelle. Digitaaliset maksut ja rahoituspalvelut ovat elintärkeä osa modernia taloutta, joka mahdollistaa ihmisten ja yritysten rahaliikenteen halvalla ja tehokkaasti. Sähköisten maksujen avulla myös syrjäytyneille väestöryhmille tarjotaan pääsy rahoituspalveluihin. Köyhät maat voisivat saavuttaa jopa 10–12 prosentin BKT:n nousun sähköisten maksujen käyttöönoton myötä. 

2. Terveysalan digitalisaatio

Terveydenhoitoalan digitalisoituminen mahdollistaa sairauksien nopeamman löytämisen sekä niiden tehokkaamman hoitamisen. Lisäksi palveluita voidaan tarjota internetin välityksellä, mikä parantaa palveluiden saatavuutta. Potilastietojen jakaminen onnistuu kätevästi tietojärjestelmien avulla, jolloin hoitavan lääkärin on mahdollista saada nopeasti käyttöönsä potilaan koko hoitohistoria. Tämä parantaa potilaan saaman hoidon tasoa. Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan myös ennaltaehkäistä monia sairauksia, koska potilas voi itse seurata terveydentilaansa ja oireitaan tarkoitukseen kehitetyillä laitteilla.

3. Koulutuksen digitalisoituminen

Digitalisaatio parantaa kouluttautumismahdollisuuksia. Useiden eri alustojen kautta voi opiskella kotoa käsin lähes mitä tahansa ja enenevässä määrin myös tutkintoja ja sertifikaatteja. Esimerkiksi Google aikoo uudistaa koulutusjärjestelmää tarjoamalla lyhyempiä koulutusjaksoja siten, että nelivuotisia tutkintoja ei enää olisi tarpeen käydä. Suomessa koulutus on tasa-arvoisemmin kaikkien saatavilla, mutta monissa muissa maissa opintomaksut ovat korkeita eikä kaikilla ei ole varaa opiskella. Digitalisaation avulla voidaan siis tarjota kouluttautumismahdollisuuksia entistä useammalle.

4. Uudet liiketoimintamallit

Digitalisaatio haastaa liiketoimintamalleja monilla perinteisillä teollisuudenaloilla. Lisäksi se avaa kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia vaikuttaen näin taloutta kasvattavasti. Suurin osa tuottavuuden kasvusta johtuu nykyisin suoraan tai epäsuorasti digitalisaatiosta. Liiketoimintamallien digitalisointi mahdollistaa uusien tuotteiden ja palveluiden tarjoamisen, uudenlaiset yhteistyömallit yritysten välillä sekä uudet yhteistyömuodot yritysten, asiakkaiden ja työntekijöiden välillä. Digitalisaatio myös nostaa elintasoamme, sillä kuluttajat voivat ostaa enemmän arvoa nykyään pienemmällä rahalla kuin sata vuotta sitten.

Digitalisaation hyödyt ympäristölle

Digitalisaation hyödyt ympäristölle

1. Matkustuksen väheneminen

Matkustustarve on vähentynyt merkittävästi digitalisaation myötä. Korona-aikana nekin organisaatiot, jotka aiemmin vielä suosivat liikematkoja ja live-tapahtumia, ovat siirtyneet osittain pakosta virtuaalikokousten ja -tapahtumien järjestämiseen. Erityisesti lentomatkustuksen väheneminen auttaa ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamisessa. Digitalisaation avulla on arvioitu voitavan vähentää bisneslennot vähintään puoleen. Lisäksi etätyön lisääntyminen vähentää päivittäistä työmatkaliikennettä.

2. Prosessien optimointi

Tekoälyn ja big datan avulla voidaan optimoida prosesseja, olivatpa ne sitten liiketoimintaan tai valmistukseen liittyviä. Tekoälyn avulla voidaan esimerkiksi etsiä poikkeamia prosessien tuottamasta datasta, saada parempi ymmärrys prosesseista, tehdä ennustuksia ja vähentää virheiden määrää.

3. Materiaalitehokkuuden kasvattaminen

Digitalisaatio on avainasemassa materiaalitehokkuuden lisäämisessä ja kiertotaloudessa. Reaaliaikainen datan saatavuus, eri toimijoiden välinen digitaalinen yhteistyö sekä valmistusprosessien automaatio parantavat resurssien käytön tehokkuutta. Teknologian kehittyminen mahdollistaa materiaalien aiempaa tarkemman kierrättämisen, mikä sekä vähentää jätettä että säästää luonnonvaroja. Esineiden internet mahdollistaa materiaalien ja tuotteiden paremman jäljitettävyyden. IoT-ratkaisujen avulla voidaan tehokkaasti kerätä dataa koko tuotteen elinkaaren ajalta.

4. Energiankulutuksen väheneminen

Teknologian kehittyminen tulee osaltaan vähentämään digitaalisten laitteiden energiankulutusta. Esimerkiksi tehokkaiden kvanttitietokoneiden tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää tarvittavien servereiden määrää ja tätä kautta pienentää energiankulutusta. Näin siis, jos kehitys etenee suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi tietysti edellä mainitulla prosessien optimoinnilla voidaan vähentää energiankulutusta.

Digitalisoi vastuullisesti

Kun katsoo listaa digitalisaation haittavaikutuksista, niin herää kysymys onko tässä mitään järkeä? Asia ei onneksi ole ihan näin yksinkertainen, kun otetaan huomioon myös digitalisaation positiiviset vaikutukset. Lopullinen vaikutus muodostuu negatiivisten ja positiivisten vaikutusten erotuksesta. Sekä ympäristö- että yhteiskunnallisia vaikutuksia syntyy tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana aina elektroniikkatuotannosta käytöstä poistamiseen asti. Tämä pätee niin positiivisiin kuin negatiivisiinkin vaikutuksiin.

 

Järkevällä elinkaarisuunnittelulla voidaan merkittävästi lisätä digitalisaation tuomia hyötyjä. Vastuullinen elektroniikkatuotanto, materiaalien ja osien uusiokäyttö sekä vihreiden energianlähteiden hyödyntäminen vähentävät ICT-teknologian ympäristövaikutuksia mahdollistaen osaltaan positiivisten ympäristövaikutusten aikaansaamisen. Lisäksi uuden teknologian kehitystyö parantaa laitteistojen energiatehokkuutta ja avaa uusi hyödyntämismahdollisuuksia. Digitalisaatiosta siis voi olla maailman pelastajaksi, mutta vain jos jatkamme ratkaisujen kehittämistä ja otamme suunnittelussa myös ympäristö- ja yhteiskunnalliset tekijät huomioon.

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Lue seuraavaksi

Digitalisaatio kestävä kehitys

Digitalisaation haitat ja hyödyt

Digitalisaation haitat ja hyödyt Miten digitalisoida vastuullisesti? Digitalisaatiolla voidaan edistää kestävää kehitystä, mutta osaltaan se toimii myös kestävän kehityksen esteenä.

Digitalisaatio kestävä kehitys

Digitalisaation haitat ja hyödyt

Digitalisaation haitat ja hyödyt Miten digitalisoida vastuullisesti? Digitalisaatiolla voidaan edistää kestävää kehitystä, mutta osaltaan se toimii myös kestävän kehityksen esteenä.